Mistä valtauksessa on kyse?
Haluamme tuoda autonomisen ja antiautoritäärisen toiminnan kaikkien saataville sosioekonomisesta asemasta huolimatta. Olemme perustaneet epäkaupallisen sosiaalikeskuksen, jossa pidämme huolta perustarpeista kurjistavan leikkauspolitiikan aikana. Vastustamme Orpon oikeistohallituksen tutkitusti tappavaa, valheisiin, pelonlietsontaan ja ideologisiin arvovalintoihin perustuvaa ankaraa leikkauspolitiikkaa.
Mitä valtauksella tavoitellaan?
Tavoittelemme vaihtoehtoa kurjistamispolitiikalle ja autonomista yhteisötilaa, joka saavuttaa myös marginalisoidut ja instituutioiden ulkopuolella olevat ihmiset ja yhteisöt.
Onko yhteyksiä muihin poliittisiin liikkeisiin ja kamppailuihin?
Olemme solidaarisia muiden liikkeiden kanssa ja jaamme saman huolen Suomen, muun maailman ja ympäristön tilasta.
Miten kommunikointi kaupungin kanssa on sujunut?
Kommunikointi ei ole ollut kovin vastavuoroista. Kanssamme ei ole haluttu syvempää neuvotteluyhteyttä. Olemme kuitenkin optimistisia neuvotteluyhteyden suhteen. Perjantaina 26.4. tapasimme kaupungin edustajan. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston jäsenten tapaaminen sujui hyvässä hengessä, ja sieltä tuli hyviä neuvoja tulevaa varten. Toki he ovat myös osaltaan sidottuja kaupungin byrokraattisiin normeihin. Lähetämme terveiset kiinteistön isännöitsijälle, jonka kanssa viestintä on ollut hyvin sujuvaa.
Miten luonnehtisitte vallitsevaa poliittista momenttia, vastarinnan tilaa Helsingissä?
Yhteen tulemista on ilmoilla ja vastarinta on piristynyt muun muassa opiskelijoiden mobilisaatiosta. Moni ennen järjestäytymätön taho on järjestäytynyt tai löytänyt poliittisen toimijuutensa esimerkiksi rauhanomaisen kansalaistottelemattomuuden keinoin.
Minkälaisia poliittisia aktioita näette lähitulevaisuudessa, mihin voisimme ryhtyä?
Aiomme jatkaa. Jos hallituksen poliittinen linja pitää, jatkuu rauhanomainen kansalaistottelemattomuuskin. Yhteisö on tiivis ja rohkea, ja ovet avoinna.
Mitkä ovat tämän hetken tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä?
Edellä mainittujen lisäksi:
- Ihmisoikeuksien heikentyminen niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Tämä näkyy esimerkiksi lakko-oikeuden rajaamisena ja rasistisena maahanmuuttopolitiikkana.
- Ilmastokriisi ja hallituksen välinpitämättömyys Suomen ympäristökysymyksissä.
- Suomen valtion ongelmalliset liittolaissuhteet kansanmurhiin syyllistyvien valtioiden ja ryhmien kanssa.
- Tiedon ja tutkimuksen laiminlyönti päätöksenteossa.
