Suom. huom. Nanni Balestrini (1935–2019) oli italialainen kirjailija, joka otti osaa 1960–70-lukujen kumouksellisiin liikkeisiin. Tämä Bertolt Brechtin Me-ti -teokseen pohjautuva runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa Le ballate della signorina Richmond (1977). Neiti Richmondin hahmo on eräänlainen runouden, vallankumouksen ja ulkoparlamentaaristen kommunististen liikkeiden ruumiillistuma. Kaikki runossa olevat viitteet kääntäjän.
Käännös: Janne Löppönen.
Sinä päivänä neiti Richmond
meni Rosan luokse ja sanoi
haluan osallistua luokkien
taisteluun opeta minua
Rosa sanoi istu alas
neiti Richmond istuutui
ja kysyi kuinka minun tulee taistella
jokainen joka on vallankumouksellisen
kansan puolella on vallankumouksellinen
jokainen joka on imperia
lismin ja byrokraattisen kapita
lismin puolella on vastavallankumouksellinen
Rosa nauroi ja kysyi
istutko hyvin en tiedä sanoi
neiti Richmond hämmentyneenä
miten muutenkaan minä istuisin
Rosa selitti hänelle mutta
sanoi neiti Richmond kärsimättömästi
en minä ole tullut tänne
oppiakseni istumaan
jokainen joka on vallankumouksellisen
kansan puolella sanoissa
mutta ei teoissa
on vallankumouksellinen vain sanoissa
tiedän haluat oppia taistelemaan
sanoi Rosa kärsivällisesti
mutta pystyäksesi siihen sinun täytyy
istua hyvin koska nyt
juuri nyt me istumme
ja keskustelemme istualtamme
neiti Richmond sanoi
jokainen joka on vallankumouksellisen
kansan puolella ei vain sanoissa
vaan myös teoissa
on todellinen vallankumouksellinen
jos tavoittelee mukavinta
asentoa ja pyrkii ottamaan
parhaat puolet siitä mitä on
eli jos tavoittelee nautintoa
miten silloin pystyy taistelemaan
katso ympärillesi sanoi Rosa nauraen
jotkut ottavat epämukavan asennon
aplodit annetaan ja esirippu nousee
ja Fortini1 rientää valitsemaan puolensa
väärän kuten aina
ja elää uudelleen rintamien ajan
toisin sanoen hän ei tavoittele nautintoa
miten hän siis pystyisi taistelemaan
Giorgiobocca2 kuten tiedetään on tiukkapipo
joka pyytää apuun voiton hyvin tehdyn työn
menestyksen puritaanisen kurin
ja ammattiylpeyden ikuisia porvarillisia
arvoja ja myyttejä sekä niitä jotka hänelle
maksavat taistelussa epäaitojen tai mahdottomien
vallankumousten mitättömyyttä vastaan
hän ei siis tavoittele nautintoa
myös toveri Fofi3 on tiukkapipo
hän pitää orgasmeja turmiollisina
ja runkkaa salassa massoilta
miten hän siis pystyisi taistelemaan
palindromi Asorrosa4 on todellinen tiukkis
tarpeiden teorian joka syntyy tästä
yhteiskunnallisesta magmasta hän sanoo täytyy
väistämättä vastustaa kaikkia yrityksiä
yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa
niitä moninaisia ja usein dramaatti
sen ristiriitaisia voimia jotka ovat es
teenä maan poliittisten ja taloudellisten
ongelmien ratkaisulle kyse ei siis
tässä katsannossa ole uuden
yhteiskunnan luomisesta toisin
sanoen hän ei tavoittele nautintoa
sen sijaan kaikki nauravat kun lavalle nousee
natsien kiduttama Profferrarotti5
joka pallit mustelmilla pomppaa
asentoon jos L’Espressosta6 soitetaan
esiin putkahtaa Alberoni ei niin paha tiukkis
hän näkee syntyviä liikkeitä7 muttei
näe malkaa silmässään joka ei näe
liikettä joka on syntymässä ja sen suuntaa
Rossananda8 sen sijaan on tiukkapipo
hänen äänessään kuuluu jääräpäisyys
hän ei suostu hyväksymään että pci9
ja ammattiliitot tuhoavat paitsi
kaikki muut myös oman olemassaolonsa
edellytykset ja hän työskentelee sinnik
käästi näiden linjan muuttamiseksi mutta
hänkään ei tavoittele nautintoa
viimeisenä Berlingotti10 tiukkiksista pahin
joka ei pidä tapojen höltymisestä
joka on lujasti sitä mieltä että opiskelijoiden
pitäisi palata opiskelemaan
vanhojen hyvien aikojen vakavuudella
joka suhtautuu epäillen viime
vuosina yleistyneisiin puheisiin
sopeutumattomien uudelleenarvioinnista
elämästä leikkinä ja nautintona
siitä kuinka tuottavuuden
ei pitäisi olla ensisijainen arvo
oikea kurinpidon mestari
Rosa veti esiripun alas ja sanoi
mutta jos ei tavoittele nautintoa
eikä pyri ottamaan parasta irti
siitä mitä on
ja jos ei pyri ottamaan
parasta mahdollista asentoa
tilanteessa jossa on
miksi silloin pitäisi taistella
Viitteet
- Franco Fortini: runoilija ja vasemmistointellektuelli, joka osallistui partisaanisotaan ja sittemmin avusti operaistien lehtiä, kuten Quaderni Rossi ja Quaderni piacentini.
- Giorgio Bocca: partisaani ja toimittaja. Poliittisilta näkemyksiltään varsin keskusta-vasemmistolainen, tunnettu myös rasistisista ja homofobisista kannanotoistaan.
- Goffredo Fofi: toimittaja ja aktivisti, perusti elokuvalehti Ombre rossen, joka oli lähellä opiskelijaliikettä, kustansi eroottista kirjallisuutta.
- Alberto Asor Rosa: kirjallisuuskriitikko ja vasemmistointellektuelli.
- Profferrarotti: professori Ferrarotti, sosiologi Franco Ferrarotti.
- L’Espresso: italialainen aikakauslehti.
- Francesco Alberoni on sosiologi, jonka mukaan mikä tahansa ihmisten yhteenliittymä, esimerkiksi rakastuminen, voi muodostaa ”syntyvän joukkoliikkeen” (stato nascente), joka kyseenalaistaa asioiden vallitsevan tilan.
- Rossana Rossanda: poliitikko, toimittaja ja kirjailija. Oli mukana perustamassa Italian kommunistisen puolueen linjaa kritisoivaa il manifesto -lehteä ja puolueesta irtautunutta, samannimistä ryhmää.
- PCI: Partito comunista italiano, Italian kommunistinen puolue.
- Berlingotti: amalgaami nimistä Berlinguer ja Andreotti. Enrico Berlinguer oli PCI:n johtaja 1970-luvulla, Giulio Andreotti taas Democrazia Cristianaa (DC) edustava Italian pääministeri vuosina 1976–1979. Vuonna 1973 Chilen sotilasvallankaappauksen jälkeen Berlinguer ehdotti kristillisdemokraateille ns. historiallista kompromissia eli PCI:n ja DC:n yhteishallitusta. Tarkoitus oli suojella Italian demokratiaa mahdollisilta vallankaappausyrityksiltä, elettiinhän poliittisen väkivallan täyttämiä “lyijyn vuosia”. Historiallinen kompromissi ei koskaan toteutunut Berlinguerin ehdottamassa muodossa, mutta PCI tuki Andreottin hallitusta sen ulkopuolelta. Puolueiden lähentyminen raivostutti sekä Italian sosialistista puoluetta (PSI) että ulkoparlamentaarisia vasemmistolaisia liikkeitä.
