Teksti: Laboria Cuboniks (2014); käännös: Mia Haglund, Iida Sofia Hirvonen, Suvi Poutiainen, Pontus Purokuru, Taija Roiha; julkaistu Zelda.fi-verkkomediassa joulukuussa 2020. Zelda-webzine ilmestyi vuosina 2016–2022 ja sen numerot on arkistoitu Kansalliskirjaston suomalaiseen verkkoarkistoon.
Ajatuksia käännöstyöstä
Xenofeministinen manifesti on vuonna 2014 perustetun Laboria Cuboniks -kollektiivin muotoilema teksti. Laboria Cuboniks pyrkii hävittämään sukupuolen, tuhoamaan perheen ja hankkiutumaan eroon siitä, että epäoikeudenmukaisuutta oikeutetaan luonnollisuudella. Alkuperäinen manifesti on julkaistu vuonna 2015 netissä ja kirjana 2018. Vuonna 2020 se on käännetty 18 kielelle. Xenofeministisen manifestin taustalla vaikuttavat esimerkiksi Shulamith Firestonen The Dialectic of Sex (1970), jossa muotoiltiin erilaisia utooppisia ei-heteronormatiivis-patriarkaalisia elämisen muotoja, sekä toisaalta 1990-luvulla vaikuttanut kyberfeministinen ajattelu. Julkaisemisensa jälkeen Xenofeministinen manifesti on saanut kritiikkiä siitä, ettei se huomioi esimerkiksi rodullistamiseen tai luokkaan liittyviä näkökulmia tarpeeksi, vaan on jopa luettavissa jollain tapaa anti-wokena. Manifesti nimittäin kritisoi esimerkiksi sosiaalisen median alustoja ja suhtautuu epäileväisesti niillä käytävän aktivismin muutosvoimaan. Toisaalta manifesti ei vastusta aktivismin päämääriä vaan pikemminkin korostaa, että kapitalistinen toimintalogiikka tuottaa alustoilla mekanismeja ja affekteja, jotka vievät aktivisteilta enemmän energiaa kuin tuovat uutta voimaa muutoksen tekemiseen. Xenofeministisen manifestin teknotieteellinen hybris näyttäytyy vuonna 2020 (jolloin koronaviruspandemia esimerkiksi on osoittanut, ettei ihmisellä ole yliotetta luonnosta tai biologisista prosesseista) jo osin vanhentuneena. Toisaalta manifestia ei tarvitse lukea ehdottomana julistuksena sille, että ihmisten olisi oltava luonnon hallitsijoita. Kyse on pikemminkin kritiikistä sitä kohtaan, että luontoa ja ”luonnollisuutta” voitaisiin käyttää perusteluna sukupuoliessentialismille tai sille, millaiset elämäntavat ovat meille tulevaisuudessa mahdollisia. Universalismi ei ole ristiriidassa intersektionaalisuuden kanssa. Xenofeminismi peräänkuuluttaa monella eri tasolla samanaikaisesti tapahtuvia emansipatorisia prosesseja, jotka murentavat kapitalistis-patriarkaaliset valtarakenteet ja koodaavat toisenlaista tulevaisuutta tiedostaen sen tosiasian, että olemme jo hyvin pitkälle vieraantuneet luonnosta. Paluuta ”alkuperäiseen” ei ole. Teknologia voi tarjota feminismille (tai pitäisikö puhua feminismeistä?) uusia, laajempia kykyjä, jotka on syytä ottaa käyttöön toisenlaisen tulevaisuuden hahmottelemiseksi ja vallitsevan järjestelmän rapauttamiseksi. Vieraantumisen prosessia voi viedä pidemmälle ja sitä voi syleillä ilman kapitalismiin ja patriarkaattiin kytkeytyvää luonnon tuhoavaa hyötykäyttöä. Monet xenofeministisistä keinoista ovat kielellisiä, ja siksi vielä määrittelemättömissä. Käännöstyö on tehty kollektiivisesti, manifestin ovat kääntäneet Mia Haglund, Iida Sofia Hirvonen, Suvi Poutiainen, Pontus Purokuru sekä Taija Roiha. Teoreettinen teksti kääntyy suomeen osittain vaikeasti muun muassa pitkän lausenmittansa ja teknologisia, biologisia ja esimerkiksi erilaisiin käyttöjärjestelmiin liittyviä sanavalintoja vilisevän kielensä vuoksi. Tietyille anglismeille on liki mahdoton löytää vaihtoehtoja. Akateemis-teknologisen jargonin uhka on olemassa, mutta olemme pyrkineet pitämään kiinni manifestin tyylistä. Alla olevassa listassa avaamme manifestin keskeisiä käsitteitä:
XENO – Peräisin kreikankielisestä sanasta xenos, joka tarkoittaa outoa ja vieraannuttavaa. Kieliopillisesti oikeampi muotoilu olisi käyttää kseno-alkuista sanaa, kuten cyberfeminism-sana kääntyy suomeksi kyberfeminismiksi. Päädyimme käyttämään tekstissä xenofeminismiä, koska suomen kielessä harvemmin esiintyvä x-kirjain sopii paremmin tekstin teknologiavetoiseen tyyliin, joka pyrkii myös ”outouttamaan” sanoja.
MEEMIPLEKSI (memeplex) – Meemien yhteenliittymä, joka hyödyttää meemipleksiin liittyviä meemejä. Yhdessä kopioituva meemiryhmä muodostaa itsejärjestäytyvän ja itsesuojelevan rakenteen.
PROMETEAANINEN – Viittaa ajatteluun, jonka mukaan luonto on ihmisten tarpeiden mukaan muokattavissa ja luontoon liittyvät ongelmat ovat teknologisesti ratkaistavissa. Sana tulee kreikkalaisesta Prometeus-myytistä, joka kuvaa sitä, kuinka jumalten uhmaaminen ja pyrkimys kontrolloida luontoa on tuhoisaa, koska se aiheuttaa arvaamattomia katastrofeja. Xenofeminismi käsittelee tätä prometeaanista hybristä myönteisenä asiana, sitä inspiroineen akselerationismin tavoin.
VIERAS, VIERAANTUMINEN – Karl Marxin ajattelun mukaan vieraantuminen on ihmisen perustavanlaatuinen kokemus kapitalistisessa yhteiskunnassa. Marxin nuoruudenajattelussa kapitalismi vieraannuttaa ihmisen työstään, sen tuotteista ja lopulta koko omasta lajiolemuksestaan. Kyse on siitä, että ihmisen luomus kääntyy häntä itseään vastaan ikään kuin vieraana voimana. Xenofeminismi pyrkii kääntämään vieraantumisen voimavaraksi. Tavoitteena ei ole paluu johonkin alkuperäisempään ”luonnontilaan”, josta kapitalismi on ihmisen kiskonut irti, vaan vieraantuneisuus toimii voimavarana, jota on pyrittävä jopa kiihdyttämään. Vapaus voi löytyä, kun poliittiset tavoitteet kytkeytyvät vieraantuneisuuteen. Xenofeministisessä manifestissa käytetään usein termiä ”alien” kuvaamaan XF:n päämääriä. Sana kääntyy ”vieraaksi”, mutta ”vieras” ei ihan riitä kattamaan kaikkia vieraantuneisuutta kuvaavia merkityksiä.
***
Nolla
0x00 Maailmamme huimaa päätä. Se kuhisee teknologista välitystä ja punoo arkeen abstrahointia, virtuaalisuutta ja monimutkaisuutta. Xenofeminismi rakentaa feminismin, joka on sopeutunut tähän todellisuuteen. Se on ennenkokematonta oveluutta, mittakaavaa ja visiota. Se on tulevaisuutta, jossa sukupuolten oikeudenmukaisuuden ja feministisen vapautuksen toteuttaminen tukee universalistista politiikkaa, joka kasataan jokaisen ihmisen tarpeista halki rodun, kykyjen, taloudellisen aseman ja maantieteellisen sijainnin. Ei enää tulevaisuudetonta toistoa pääoman juoksumatolla, ei alistumista työssä raatamiseen, oli se sitten tuottavaa tai uusintavaa työtä, ei annetun todellisuuden jähmettämistä ja naamioimista kritiikiksi. Tulevaisuutemme edellyttää kivettyneen sulattamista. XF ei ole kutsu vallankumoukseen vaan vedonlyöntiä historian pitkässä pelissä. Se vaatii mielikuvitusta, taitoa ja peräänantamattomuutta.
0x01 XF tarttuu vieraantumiseen ja tekee siitä voiman, jolla tuotetaan uusia maailmoja. Olemme kaikki vieraantuneita, mutta olemmeko koskaan olleet mitään muuta? Juuri vieraantuneen tilamme ansiosta – emme siitä huolimatta – pystymme vapauttamaan itsemme välittömyyden liejusta. Vapaus ei ole itsestäänselvyys, eikä se ole peräisin ainakaan mistään ”luonnollisesta”. Vapauden luominen ei edellytä vieraantumisen vähentämistä vaan lisäämistä; vieraantuminen on työtä, jolla vapautta tuotetaan. Mitään ei pidä hyväksyä määrätyksi, pysyväksi tai itsestäänselväksi, ei aineellisia olosuhteita eikä yhteiskunnallisia muotoja. XF mutatoi, navigoi ja luotaa jokaista horisonttia. Jokainen, joka on leimattu ”epäluonnolliseksi” hallitsevien biologisten normien vuoksi, jokainen, joka on kokenut luonnollisen järjestyksen nimissä tehtyä vääryyttä, tajuaa, että ”luonnon” ylistäminen ei tarjoa mitään meille: queereille ja transväelle, niille, joiden kyvyt ovat erilaisia, tai niille, jotka ovat kärsineet syrjinnästä, joka liittyy raskauteen tai lapsenhoitoon kytkettyihin velvollisuuksiin. XF on jyrkän antinaturalistista. Essentialistinen naturalismi löyhkää teologialle – mitä nopeammin se manataan pois, sitä parempi.
0x02 Miksi on niin vähän järjestäytynyttä pyrkimystä muuntaa ja suunnata teknologioita edistyksellisiin sukupuolipoliittisiin päämääriin? XF pyrkii käyttämään nykyisiä teknologioita strategisesti toteuttaakseen maailman uudella tavalla. Työkaluihin on sisäänrakennettu vakavia riskejä; ne ovat alttiita epätasapainolle, hyväksikäytölle ja sille, että niitä käytetään heikkojen riistämiseen. Sen sijaan että teeskentelisi riskittömyyttä, XF koostaa teknopoliittisia rajapintoja, jotka vastaavat tällaisiin riskeihin. Teknologia ei ole lähtökohtaisesti edistyksellistä. Sen käyttötavat ovat sulautuneet kulttuuriin positiivisessa takaisinkytkentäsilmukassa, joka tekee lineaarisen järjestämisen, ennustamisen ja täydellisen varovaisuuden mahdottomaksi. Teknotieteellinen innovointi täytyy liittää kollektiiviseen teoreettiseen ja poliittiseen ajatteluun, jossa naiset, queerit ja sukupuolirajojen ylittäjät toimivat ennennäkemättömällä tavalla.
0x03 Teknologian todellinen vapauttava potentiaali on yhä toteuttamatta. Markkinoiden syöttämä turvotus nollaa teknologian nopean kehityksen, ja elegantit keksinnöt luovutetaan ostajalle, jonka pysähtynyttä maailmaa ne jäävät koristamaan. Tavaramuotoisen tauhkan tuolla puolen perimmäisenä päämääränä on tuottaa teknologioita, joilla vastustaa lisääntymistyökalujen ja lääkeaineiden saatavuuteen liittyvää eriarvoisuutta, ympäristön täystuhoa, taloudellista epävakautta ja maksamattoman/alipalkatun työn vaarallisia muotoja. Sukupuolten epätasa-arvo määrittää edelleen aloja, joilla teknologiamme suunnitellaan, rakennetaan ja säädellään. Samaan aikaan naispuoliset elektroniikkateollisuuden työntekijät (vain yhtenä esimerkkinä) tekevät työtä, joka on yksi huonoimmin palkatuista, yksitoikkoisimmista ja kuluttavimmista. Tällainen vääryys vaatii rakenteellista, koneellista ja ideologista korjaamista.
0x04 Xenofeminismi on rationalismia. Väite, jonka mukaan järki tai rationaalisuus on ”luonnostaan” patriarkaalinen projekti, tarkoittaa luovuttamista. On totta, että miehet hallitsevat kanonista ”ajattelun historiaa”, ja että näemme nimenomaan miesten kädet säätelemässä nykyisiä tieteen ja teknologian instituutioita. Mutta juuri tästä syystä feminismin on oltava rationalismia, juuri tämän kurjan epätasapainon vuoksi eikä siitä huolimatta. Ei ole ”feminiinistä” rationaalisuutta sen enempää kuin on olemassa ”maskuliinista” rationaalisuutta. Tiede ei ole sukupuolen ilmaisemista vaan sen lakkauttamista. Jos tiedettä nyt hallitsevat maskuliiniset egot, niin tiede on ristiriidassa itsensä kanssa – ja tätä ristiriitaa on mahdollista hyödyntää. Rationalismin täytyy itsessään olla feminismiä. XF tarkoittaa pistettä, jossa nämä väitteet leikkaavat toisensa kaksisuuntaisessa riippuvuussuhteessa. Se nimittää järjen feministisen vapautuksen moottoriksi ja julistaa jokaiselle oikeuden puhua ei kenenäkään erityisesti.
Keskeytä
0x05 Viime vuosikymmenten feminististen agendojen ylitsevuotava maltillisuus ei vastaa todellisuutemme hirviömäistä monimutkaisuutta, todellisuuden jota viivoittavat valokuitukaapelit, radio- ja mikroaallot, öljy- ja kaasuputket, rahtireitit maassa, ilmassa ja merellä sekä miljoonien viestintäprotokollien armoton ja yhtäaikainen suorittaminen jokaisena millisekuntina. Järjestelmällinen ajattelu ja rakenteellinen analyysi on pitkälti sysätty syrjään. Niiden sijaan suositaan ihailtavia mutta riittämättömiä kamppailuja, jotka on sidottu pysähtyneisiin paikallisuuksiin ja pirstaleisiin kapinoihin. Vaikka kapitalismi ymmärretään monimutkaiseksi ja lakkaamatta laajentuvaksi järjestelmäksi, moni vapautusta hamuava antikapitalistinen projekti pelkää syvästi siirtymistä universaaliin ja vastustaa suuren mittakaavan spekulatiivista politiikkaa tuomitsemalla sen muodot väistämättä alistaviksi vektoreiksi. Tämänlainen väärä varmistelu kohtelee universaaleja absoluuttisina ja tuottaa heikentävän katkoksen asian, jonka pyrimme kukistamaan, ja strategioiden, joilla pyrimme kukistamaan sen, välille.
0x06 Globaali kompleksisuus avaa meidät kiireellisille kognitiivisille ja eettisille vaatimuksille. Nämä ovat prometeaanisia vastuita, joihin on välttämätöntä tarttua. Suuri osa 2000-luvun feminismistä – postmodernin identiteettipolitiikan jäänteistä moniin nykyisen ekofeminismin juonteisiin – ajautuu hankaluuksiin yrittäessään käsitellä näitä haasteita tavalla, joka tuottaisi todellista ja kestävää muutosta. Xenofeminismi pyrkii kohtaamaan ongelmat kollektiivisina toimijoina, jotka kykenevät liikkumaan monien poliittisten, materiaalisten ja käsitteellisten järjestäytymisen tasojen välillä.
0x07 Olemme peräänantamattomasti synteettisiä, pelkkä analyysi ei tyydytä meitä. XF kannustaa konstruktiiviseen värähtelyyn deskriptiivisen ja preskriptiivisen välillä, jotta nykyaikaisten teknologioiden rekursiivinen potentiaali saadaan mobilisoitua kohti sukupuolta, seksuaalisuutta ja vallan epätasapainoja. Koska erityisesti digitaalisen ajan elämään liittyviä sukupuolitettuja ongelmia on laaja kirjo – sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä doxxaamiseen, yksityisyyteen ja netissä julkaistujen kuvien suojaamiseen – tilanne vaatii feminismiä, joka on kiinni tietotekniikassa kuin kala vedessä. On välttämätöntä kehittää ideologinen infrastruktuuri, joka tukee ja fasilitoi feministisiä interventioita nykyisen maailman kytkennällisissä ja verkottuneissa elementeissä. Xenofeminismi on enemmän kuin digitaalista itsepuolustusta ja vapautta patriarkaalisista verkoista. Haluamme viljellä positiivisen vapauden – vapaus johonkin ennemmin kuin vapaus jostakin – harjoittamista. Kehotamme feministejä varustautumaan taidoilla, joilla voidaan uudelleensuunnata olemassaolevia teknologioita sekä keksiä uusia kognitiivisia ja aineellisia työkaluja yhteisten päämäärien palvelukseen.
0x08 Teknologista välitystä kehittämällä (ja vieraannuttamalla) tuotetut radikaalit mahdollisuudet tulee irrottaa pääoman intresseistä, jotka jo lähtökohtaisesti hyödyttävät vain harvoja. On lakkaamatta lisääntyvä joukko työkaluja anastettavaksi, ja vaikka kukaan ei voi väittää hallitsevansa niiden käyttöä täydellisesti, digitaalisia työkaluja ei ole koskaan ollut yhtä laajasti saatavilla tai herkästi kaapattavissa kuin nyt. Tämä haltuunotto ei sivuuta sitä tosiasiaa, että laajentuva teknologiateollisuus vaikuttaa haitallisesti suureen osaan maailman köyhistä (iljettävissä oloissa raatavista tehdastyöläisistä ghanalaisiin kyliin, joista on tullut globaalien valtojen elektroniikkajätteen kaatopaikkoja), vaan päinvastoin se myöntää nuo olosuhteet ja pyrkii eliminoimaan ne. Pörssin keksiminen tarkoitti myös pörssiromahduksen keksimistä. Xenofeminismi tietää, että teknologisen edistyksen täytyy ottaa vastuuta siihen kytkeytyvistä ongelmista.
Ansa
0x09 XF hylkää illuusion ja melankolian politiikan estäjinä. Illuusio, joka sokeasti olettaa, että heikot voisivat vallita voimakkaita ilman strategista koordinaatiota, johtaa täyttämättömiin lupauksiin ja kaoottisiin haluihin. Tällainen politiikka haluaa niin paljon, että lopulta rakentaa kovin vähän. Ilman suuren kollektiivisen sosiaalisen organisaation työtä on toiveajattelua julistaa halua saada aikaan globaaleja muutoksia. Toisaalta – vasemmistolle niin kotoperäinen – melankolia opettaa meille, että emansipaatio on sukupuuttoon kuollut laji, ja että ainoa toivomme ovat negaation värähdykset. Pahimmillaan sellainen asenne ei tuota kuin poliittista väsymystä, parhaimmillaan se asentaa läpitunkevan epätoivon ilmapiirin, joka liian usein rappeutuu sisäisiin ristiriitoihin ja pikkumaiseen moralisointiin. Melankolian sairaus vain lujittaa poliittista voimattomuutta ja – realismin varjolla – saa luopumaan kaikesta toivosta nähdä maailma eri tavalla. Tällaisia sairauksia vastaan XF nousee.
0x0A Meistä politiikka, joka arvostaa yksinomaan paikallista, sen varjolla että horjutetaan globaalin abstraktion virtauksia, on riittämätön. Kapitalistisesta koneistosta eroaminen tai sen kieltäminen ei hävitä sitä. Samoin ehdotukset hitauteen ja pienentämiseen, väkivaltainen eksklusiivisuus, ovat mahdollisuuksia vain harvoille – lopulta ne aiheuttavat katastrofin suurelle massalle. Jos kieltäydymme ajattelemasta mikroyhteiskunnan yli, edistämästä ja tutkimasta sirpaloituneiden kapinoiden välisiä yhteyksiä sekä sitä, miten vapauttavia taktiikoita voidaan monistaa universaalisti toteutettaviksi, tyydymme väliaikaisiin ja puolusteleviin eleisiin. XF on myöntävä olento hyökkäyskannalla. Se vaatii kiivaasti mahdollisuutta laajaan sosiaaliseen muutokseen kaikille muukalaissukulaisillemme.
0x0B Käsitys maailman ailahtelevaisuudesta ja keinotekoisuudesta vaikuttaa hävinneen nykyajan queer- ja feministisestä politiikasta. Sen tilalle on asettunut pluralistinen, mutta staattinen sukupuoli-identiteettien kuvio, jonka synkässä valossa hyvyyden ja luonnollisen yhtälöt itsepäisesti palautetaan. Samalla kuin olemme (kenties) ihailtavasti madaltaneet ”suvaitsemisen” kynnystä, liian usein meitä kehotetaan etsimään lohtua vapaudettomuudesta, olemmehan sentään ”born this way”, kuin tekosyynä olisi luonnon siunaus. Samalla heteronormatiivinen keskus puksuttaa eteenpäin. XF kyseenalaistaa tämän keskipakoisen referenssin. Se tietää hyvin, että sex ja gender ovat esimerkillisiä tasapainopisteitä normien ja faktojen, vapauden ja pakon välillä. Tasapainon kallistaminen luonnon suuntaan on parhaimmillaan defensiivinen myönnytys, sekä askel taaksepäin siitä, mikä tekee trans- ja queerpolitiikasta enemmän kuin lobbausta: se on työläs vapauden myönnytys muuttumattomalta vaikuttavaa järjestystä vastaan. Kuten jokainen annettu myytti, vakaa perusta tarinoidaan oikeaa kaoottista, väkivaltaista ja epäilevää maailmaa vasten. ”Annettu” erotetaan yksityiseen sfääriin varmuudella, samalla kuin vetäydytään julkisten seurausten rintamilta. Kun muutoksen mahdollisuudesta tuli oikea ja tunnettu, Luonnon pyhäkön alla oleva hauta särkyi, ja uudet, tulevaisuuksia pursuavat historiat pakenivat vanhaa biologista sukupuolijärjestelmää. Sukupuolen kurinalainen kaava ei ole merkityksetön yritys korjata särkynyttä perustaa ja kesyttää elämiä, jotka siitä pakenivat. Nyt on koittanut aika repiä tuo pyhäkkö lopullisesti kappaleiksi, eikä kumartaa säälittävästi anteeksipyydellen sen edessä, koska pieni autonomia on voitettu.
0x0C Jos kyberavaruus kerran antoi lupauksen paosta tiukoista essentialistisista identiteettikategorioista, nykyisen sosiaalisen median ilmasto on heilahdus päinvastaiseen suuntaan. Siitä on tullut teatteri, jossa kumartuminen identiteetin edessä esitetään. Näitä kuratorisia käytäntöjä seuraavat moraalisen ylläpidon puritaaniset rituaalit ja nämä näyttämöt täyttyvät liian usein syyttelyn, häpäisemisen ja irtisanoutumisen kielletyistä nautinnoista. Arvokkaat alustat yhteyksille, organisoitumiselle ja osaamisen jakamiselle tukkiutuvat tuottavan debatin esteillä, jotka esitetään debattina. Nämä häpeän puritaaniset politiikat – jotka fetisoivat sortoa kuin se olisi siunaus – jättävät meidät kylmiksi. Me emme halua puhtaita käsiä emmekä kauniita sieluja, emme hyvettä emmekä kauhua. Me haluamme korruption ylivoimaisia muotoja.
0x0D Alustojen toteuttaminen sosiaalista emansipaatiota ja järjestäytymistä varten ei voi jättää huomioimatta niitä kulttuurisia ja semioottisia mutaatioita, joita nämä alustat tuovat mukanaan. Memeettiset parasiitit herättävät ja koordinoivat käyttäytymistä tavoilla, jotka heidän kantanjansa omakuva tukkii, ja ne vaativat rekonstruoimista. Sellaiset meemit, kuten nimettömyys, etiikka, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja etuoikeuksien tarkastaminen kantavat epäonnistuessaan sosiaalisia dynamiikkoja, jotka ovat ristiriidassa niiden usein kiitettävien intentioiden kanssa, joiden perusteella ne esitetään. Kollektiivisen itsehallinnan tehtävä vaatii hypersensitiivistä halujen marionettilankojen manipulaatiota ja semioottisten operaattorien valjastamista tiheästi verkottuneen kulttuuristen järjestelmien maaston yli. Tahto tulee aina korruptoitumaan meemeistä, joissa se liikkuu, mutta mikään ei estä meitä ottamasta prosessia haltuun ja kalibroimaan sitä kohti toivottuja lopputuloksia.
Yhdenvertaisuus
0x0E XF on sukupuolen lakkauttamista. Sukupuolen lakkauttaminen ei ole koodi nykyisin sukupuolittuneina koettujen piirteiden hävittämiseksi ihmisväestöstä. Patriarkaatin alla tällainen projekti johtaisi ainoastaan katastrofiin — sillä käsitys siitä, mitä sukupuolittunut on takertuu suhteettomasti feminiiniin. Vaikka tämä epätasapaino korjattaisiin, meillä ei ole kiinnostusta vähentää maailman sukupuolista moninaisuutta. Annetaan sadan sukupuolen kukkia! ”Sukupuolen lakkauttaminen” on lyhenne tavoitteelle rakentaa yhteiskunta, jossa ne ominaisuudet, jotka tällä hetkellä kootaan sukupuolen otsikon alle, eivät enää ylläpidä vallan epäsymmetristä toimintaverkkoa. ”Rodun lakkauttaminen” laajenee samanlaiseksi kaavaksi — taistelun on jatkuttava kunnes tällä hetkellä rodullistetut piirteet eivät enää ole perusta syrjinnälle, sen enemmin kuin silmien värikään. Lopulta jokaisen emansipatorisen lakkauttamisen on kallistuttava kohti luokan lakkauttamisen horisonttia, sillä kapitalismissa kohtaamme sortoa sen läpinäkyvässä, denaturalisoidussa muodossa: sinua ei hyväksikäytetä tai riistetä, koska olet palkkatyöläinen tai köyhä; olet työläinen tai köyhä, koska sinua riistetään.
0x0F XF ymmärtää kuinka emansipatoristen lakkauttamisprojektien toteuttamiskelpoisuus — luokan, sukupuolen ja rodun lakkauttaminen — riippuu universaalin syvällisestä uudelleen työstämisestä. Universaali on ymmärrettävä yleisenä, toisin sanoen intersektionaalisena. Intersektionaalisuus ei ole ryhmien pilkkomista risteävien identiteettien staattiseksi sumuksi, vaan poliittinen suuntaus, joka läpäisee jokaisen erityisyyden, kieltäytymällä samalla ruumiiden karkeasta lokeroinnista. Tämä ei ole universaali, joka voidaan määrätä ylhäältä, vaan se rakennetaan alhaalta ylöspäin — tai pikemmin sivusuunnassa, avaamalla uusia kulkureittejä epätasaisen maaston halki. Tämän ei-absoluuttisen, yleisen universaalisuuden on suojauduttava vastaan pinnallista taipumusta sekoittua paisuneisiin, mutta merkityksettömiin partikulaareihin — nimittäin eurokeskeiseen universalismiin, missä mies samaistuu sukupuolettomaan, valkoinen roduttomaan, cis aitoon ja niin edelleen. Niin kauan kuin tällainen universaali puuttuu, luokan lakkauttaminen säilyy porvarillisena fantasiana, rodun lakkauttaminen valkoisen ylivallan hiljaisena hyväksyntänä ja sukupuolen lakkauttaminen ohuesti verhoiltuna misogyniana — varsinkin kun tunnetut feministit itse asettavat sen syytteeseen. (Niin monen itsensä ”sukupuolen lakkauttajaksi” julistautuneen feministin absurdi ja vastuuton spektaakkelikampanja transnaisia vastaan on tästä riittävä todiste.)
0x10 Postmoderneilta opimme polttamaan väärien universaalien fasadit sekä hälventämään vastaavanlaiset sekaannukset; moderneilta opimme seulomaan uudet universaalit väärien tuhkista. XF pyrkii rakentamaan koalitiopolitiikkaa, politiikkaa vailla puhtauden tartuntaa. Universaalin käsitteleminen vaatii huomaavaista pätevyyttä ja tarkkaa itsereflektiota, jotta siitä tulisi valmis työkalu useiden poliittisten tahojen käyttöön sekä jotain sellaista, mitä voidaan hyödyntää lukuisia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen kohdistuvia sortotoimia vastaan. Tämä universaali ei ole mallinnus ja sen sijaan, että sanelemme sen käyttötarkoitukset etukäteen, ehdotamme XF:tä alustaksi. XF:n rakennusprosessi pitää ymmärtää negentropisena, iteratiivisena ja jatkuvana uudelleenmuokkaamisena. Se pyrkii olemaan muuttuva arkkitehtuuri joka, avoimen lähdekoodin ohjelmiston tavoin, on käytettävissä jatkuvan muuntelun ja parantelun jälkeen. Avoimuus ei tarkoita suunnattomuutta. Maailman kestävimmät järjestelmät ovat vakautensa velkaa keinoille, joilla ne ovat kouluttaneet järjestyksen ilmestymään ”näkymättömänä kätenä” näennäisestä spontaaniudesta; tai hyväksikäyttäneet sijoitusten ja sedimentaation hitautta. Meidän ei pidä epäröidä oppia vastustajiltamme, eikä menneisyyden onnistumisista tai epäonnistumisista. XF etsii tapoja kylvää siemenet yhdenvertaiselle ja oikeudenmukaiselle sääntökunnalle, kun se injektoi ne alustansa vapauksien geometriaan.
Sopeudu
0x11 Kohtalomme on valettu teknotieteissä, missä mikään ei ole niin pyhää, etteikö sitä voitaisi uudelleensuunnitella ja muuttaa laajentaaksemme vapaudenaukeamaa ulottumaan sukupuoleen ja ihmiseen. Kun sanomme, ettei mikään ole pyhää, mikään ei ole transsendenttia tai suojattua tahdolta tietää, näpertää ja hakkeroida, sanomme myös: mikään ei ole yliluonnollista. ”Luonto” — tässä ymmärrettynä tieteen rajattomana areenana — on kaikki mitä on. Kun revimme alas melankolian ja illuusion; kunnianhimottoman ja skaalautumattoman; tiettyjen nettikulttuurien libidinoituneen puritanismin, sekä luonnon uudelleenversioitamattomana ja annettuna, huomaamme, että normatiivinen antinaturalismi on ajanut meidät kohti järkähtämätöntä ontologista naturalismia. Väitämme, ettei ole mitään mitä ei voisi tutkia tieteellisesti ja manipuloida teknologisesti.
0x12 Tämä ei tarkoita, että ero ontologisen ja normatiivisen, tosiasioiden ja arvon välillä, on etukäteen annettu. Normatiivisen antinaturalismin ja ontologisen naturalismin vektorit ulottuvat useiden ambivalenttien taistelukenttien halki. Projekti, joka erottaa sen mitä pitäisi olla, siitä mitä on, vapauden tosiasioista, tahdon tiedosta, on totisesti ääretön tehtävä. On monia avaumia, joissa halu uhmaa meitä tosiasioiden raakuudella, joissa kauneutta ei voi erottaa totuudesta. Runous, sukupuoli, teknologia ja tuska hehkuvat tässä jännitteessä, jota olemme jäljittäneet. Mutta jos tehtävästä tarkastaa ja korjailla luovutaan, ohjat vapautetaan ja jännite löystyy, tämä polte himmenee välittömästi.
Kanna
0x13 Varhaisen, tekstiperustaisen internetkulttuurin potentiaali alistavien sukupuolijärjestelmien haastajana, marginalisoitujen ryhmien välisen solidaarisuuden kehittäjänä sekä uusien, kokeellisuuden mahdollistavien ja kyberfeminismin kehitystä ruokkivien tilojen luojana on hiipunut selvästi yhdeksänkymmentäluvulta kaksituhattaluvulle siirryttäessä. Visuaalisuus hallitsee nykyisillä online-alustoilla. Tuon hallitsevuuden kautta on pystytty ottamaan käyttöön tuttuja identiteettipolitiikan, valtasuhteiden ja sukupuolinormeihin liittyvien itserepresentaation muotoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kyberfeministiset tunnevirrat kuuluisivat auttamattomasti menneisyyteen. Jotta feminismi voisi erotella kumoukselliset mahdollisuudet alistavista piirteistä, on sen pysyttävä herkkänä vanhojen valtarakenteiden salakavaluudelle, mutta samalla riittävän ovelana, jotta se voisi hyödyntää niiden potentiaalia. Digitaalisia teknologioita ei voi erotella niitä määrittävistä materiaalisista tosiasioista. Digitaalisuus ja materiaalisuus ovat kytkeytyneet toisiinsa siten, että kumpaa tahansa muovaamalla voidaan ohjata toisen suuntaa. Sen sijaan, että keskittyisimme kiistelemään virtuaalisuuden ensisijaisuudesta suhteessa materiaaliseen tai päinvastoin, xenofeminismin tarkoituksena on tarttua voiman ja voimattomuuden solmukohtiin molemmissa. Näin tarkoituksena on saada tämä tieto näkyviin tehokkaana intervention muotona yhteisesti rakentamassamme todellisuudessa.
0x14 Interventiot materiaalisissa hegemonioissa ovat aivan yhtä keskeisiä kuin interventiot digitaalisissa ja kulttuurissa ympäristöissä. Rakennettuun ympäristöön tehdyt muutokset tarjoavat suojapaikan uudenlaisten horisonttien rakentamiseksi naisille ja queereille. Tilan tuottaminen ja organisoiminen ovat perustavalla tavalla kysymyksiä siitä, miten ”me” voimme tulla artikuloiduiksi. Xenofeministeillä on kyky sulkea ulos, rajoittaa tai avata tulevaisuuden sosiaalisia mahdollisuuksia. Näin sen on virittäydyttävä arkkitehtuurin kielelle tavalla, joka tarjoaa sille yhteisöllisen koreografian sanaston – koordinoidun tilan kirjoittamisen.
0x15 Kaduilta koteihin – kotitaloudenkaan tilojen ei pidä antaa livahtaa lonkeroidemme ohi. Kodin piiri on ollut niin piintynyt, että sitä on pidetty mahdottomana purkaa; koti normina on samastettu ajatukseen kodista faktana, annettuna ja muovaamattomana asiana. Pitkästyttävällä ”kotitalousrealismilla” ei ole paikkaa horisontissamme. Kohdistakaamme katseemme jaettujen laboratorioiden laajennettuihin koteihin, yhteisiin medioihin ja teknisiin fasiliteetteihin. Koti on kypsä tilalliselle muutokselle, mikä on olennainen komponentti missä tahansa feminististä tulevaisuutta koskevassa prosessissa. Muutosta ei voida kuitenkaan pysäyttää puutarhan porteille. Perherakenteen ja kodin uudelleenrakentuminen on tällä hetkellä mahdollista vain joko kommuunin kaltaisella taloudesta vetäytymisellä tai yksinhuoltajuuden kaltaisella taakan moninkertaistumisella. Jos haluamme katkaista sen pysähtyneisyyden tilan, joka pitää kuoleman partaalla olevan ydinperheyksikön paikallaan – perheen, joka pyrkii itsepäisesti eristämään naisia julkisen toiminnan alueelta ja miehiä lastensa elämän alueelta, ja rankaisee niitä, jotka tästä normista poikkeavat – täytyy meidän korjata sitä ylläpitävä materialistinen perusrakenne ja rikkoa taloudelliset kehät, jotka lukitsevat sen paikoilleen. Tehtävämme on kahtalainen, ja visiomme väistämättä kolmiulotteinen: meidän on suunniteltava talousjärjestelmä, joka vapauttaa uusintavan työn ja perhe-elämän, sekä rakentaa samalla uudenlaisia perheyden muotoja vailla palkkatyön turruttavaa raadantaa.
0x16 Kodeista kehoihin – bioteknisten interventioiden ja hormonien ennakoivan politiikan artikulaation kysymys on painava. Hormonit hakkeroituvat sukupuolijärjestelmiin. Ne kantavat mukanaan poliittista potentiaalia, joka ulottuu yksilöllisten ruumiiden esteettisen vakauttamisen tuolle puolen. Rakenteellisesta näkökulmasta keskeistä on kuitenkin hormonien levittämisen ja jakelun tapa – se, ketä tai mitä jakelu priorisoi tai patologisoi. Internet vapautti mustan pörssin apteekit. Tämä oli julkisesti saatavilla olevan endrokrinologisen tietotaidon kanssa käänteentekevä tapahtuma. Vapautuminen teki hormonitaloutta valvovien portinvartijainstituutioiden kontrollin vastustamisesta mahdollista. Byrokraattien vallan korvaaminen markkinoiden vallalla ei kuitenkaan ole voitto itsessään. Aaltojen on noustava korkeammalle. Kysymme, voisiko ”sukupuolihakkerointi” ulottua laajemmaksi strategiaksi, samankaltaiseksi kumoukseksi, mitä hakkerikulttuuri on tehnyt ohjelmistoille: toisin sanoen muodostaa vapaista, avoimeen lähdekoodiin perustuvista ohjelmistoista rakentuvan universumin. Tämä on lähin esimerkki käytännön kommunismista, jota suurin osa meistä on koskaan nähnyt. Voimmeko kursia kokoon sen toteutumattomien lupausten sarjan, jota lääkealan 3D-tulostus (”reactionware”), ruohonjuuritason telelääketieteelliset aborttiklinikat, sukupuolihaktivistit ja tee-se-itse-hormonihoitofoorumit ja muut vastaavat ovat esittäneet, ilman uhkarohkeaa elämän vaarantamista? Pystymmekö kehittämään ilmaisen ja avoimen lähdekoodin lääketieteelle?
0x17 Globaalista paikalliseen, pilvestä ruumiisiimme, xenofeminismi tunnustaa vastuun rakentaa uusia teknomaterialistisen hegemonian instituutioita. Kuin insinöörit, joiden on samaan aikaan ajateltava sekä kokonaisrakennetta, että niitä molekulaarisia osia, joista tuo kokonaisuus muodostuu, XF painottaa mesopoliittisen toiminnan alueen tärkeyttä. Mesopoliittinen alue toimii vastakohtana paikallisten liikkeiden, autonomisten alueiden luomisen ja horisontalismin rajoittuneelle tehokkuudelle, samaan tapaan kuin se vastustaa ylimaallisia tai ylhäältä alas asetettuja arvoja ja normeja. Xenofeminismin universalistiset tavoitteet kulkevat polariteettien välillä liikkuvaisena ja moniulotteisena verkostona. Olemme pragmaatikoita, uskomme tartuttavuuden voimaan.
Ylivuoto / Virtaava vallankumous
0x18 XF väittää, että käyttäytymisemme sopeuttaminen prometeaanisen kompleksisuuden aikakauteen vaatii kärsivällisyyttä. Tuon kärsivällisyyden on kuitenkin oltava julmaa, eikä se käy yhteen ”odottamisen” kanssa. Poliittisen hegemonian tai kapinallisen meemipleksin kalibroiminen ei merkitse ainoastaan sitä, että luotaisiin materiaalisia infrastruktuureja, jotka täsmentävät sen artikuloimia arvoja. Se asettaa vaatimuksia myös meille yksilöinä. Kuinka meistä voisi tulla uuden maailman kantajia? Kuinka rakennamme paremman semioottisen loisen – sellaisen, joka kiihdyttää haluamiamme intohimoja, loisen, joka ei orkestroi autofagista orgiaa nöyryytykselle tai raivolle, vaan emansipatoriselle ja tasa-arvoiselle yhteisölle, loisen, joka toimii tukipilarina uusille solidaarisuuden ja kollektiivisten itsenäisyyksien muodoille?
0x19 Onko xenofeminismi ”ohjelma”? Ei siinä mielessä, että se tarkoittaisi mitään niin raakaa kuin reseptiä tai yksiselitteistä työkalua, joka auttaa ratkaisemaan ennaltamääriteltyjä ongelmia. Ajattelemme sitä mieluummin juonittelijana tai mumisijana, joka etsii teitä uuden kielen rakentamiseen. Kieli imeyttää käsillä olevan ongelman itseensä niin, että ratkaisut siihen, sekä lukemattomiin liitännäisongelmiin avautuvat vaivattomasti. Xenofeminismi on alusta, kehittyvää kunnianhimoa, joka luo kieltä uudelle seksuaalipolitiikalle. Kieli kaappaa omat metodinsa materiaaliksi, jonka se uudelleentyöstää ja asteittain ”boottaa” itsensä todelliseksi. Ymmärrämme, että kohtaamamme ongelmat ovat systemaattisia ja toisiinsa kytkeytyneitä. Globaalin onnistumisen mahdollisuudet riippuvat siitä, pystymmekö tartuttamaan lukemattomia taitoja ja konteksteja XF:n logiikalla. Meille kuuluu transformaatio, ei kumouksena, vaan tihkuvana, erilaisiin kohteisiin vuotavana virtauksena. Transformaatio on harkittua rakentamista, joka upottaa valkoisen ylivallan sekä kapitalistisen patriarkaatin mereen. Tämä meri on täynnä uusia toimintatapoja. Ne pehmentävät vallitsevan järjestelmän kuoren ja poistavat sen defenssit, jotta uusi maailma voi rakentua sen rippeistä.
0x1A Xenofeminismi asettaa karttanäkymään voitokkaan X-kirjaimen, joka osoittaa halut kohti vieraan tulevaisuuden rakentamista. X ei merkitse kartalle päämääriä. Kyse on avainkehyksen asettamisesta uuden logiikan muodostumiselle. Taistelemme, jotta saisimme itsellemme laajennettuja kykyjä, sekä vapauden tiloja, joiden geometria on rikkaampi kuin sivukäytävän, liukuhihnan, tai ”fiidin”. Näin voimme vahvistaa tulevaisuutta, joka on irrallaan toisteisesta menneisyydestä. Tarvitsemme luonnollistettujen identiteettien kahleista vapautuneita havainnon ja toiminnan tapoja. Feminismin nimissä: ”Luonto” lakatkoon olemasta epäoikeudenmukaisuuden turvapaikka! Luonto ei voi olla peruste minkäänlaiselle poliittiselle oikeutukselle!
Jos luonto on väärässä, muutetaan luontoa!
